maanantai 26. tammikuuta 2015

BETT 2015 - messuilla viidentoista vuoden jälkeen

Menossa Lontooseen - Finnairilla ei koneessa ole nettiä.
Lähdin mukaan, kun työnantaja Nurmijärven kunta tarjosi mahdollisuutta lähteä käymään BETT-messuilla rehtoriporukassa. Diili oli sellainen, että matka maksetaan itse, mutta palkallista virkavapaata siihen sai. 
Matkan organisoi tvt-koordinaattorimme Harri Luttinen ja asian mahdollistivat opetuspöäällikkö Kati Luostarinen ja sivistystoimen johtaja Tiina Hirvonen. Kiitos teille!

Miltä BETTissä sitten näytti ja mitä jäi käteen, kun edellinen käynti oli joskus 1998 ja toisaalta ICT, some, (opetus)teknologia, oppimisen muutos ja koulun kehittäminen ovat koko ajan erottamaton osa elämääsi ja suoranainen intohimo?

Tässä nopeasti kyhätty blogaus, en jaksa säätää. Monta kuvaa ja vähän kuvatekstejä.



Matka jatkui lenbtomatkan jälkeen sujuvasti Heathrow Connectilla kohti Paddingtonin asemaa.
Hotelliin saavuttiin alkuillasta hyvissä voimissa, Paddingtonilta käveltiin Hyde Parkin vieressä suijaitsevaan Cantral Park Hotel'iin. Illalla käytiin vielä syömässä ja ensimmäinen ilta oli pulkassa.
Intohimo - Passion!

Ensimmäinen messupäivä


Torstaina lähdimme koko porukka yhdessä kohti ExCeliä, jossa  BETT-messut järjestetään. Hyvillä mielin ja innoissamme, kuten undergroundin portaissa otetusta kuvasta näkyy. perillä oltiin klo 10 maissa, kun messut aukesivat.










selfie heti ovella















Jäin ottamaan selfietä sisäänkäynnillä ja sen jälkeen en sitten enää nähnytkään ketään omasta porukastamme. Lähdin pois, kun messut suljettiin klo 18.



Ohjelmointi oli yksi messujen näkyviä teemoja. Tässä yksi sovellus, jossa koodaus tehtiin vuokaaviota rakentamalla ja sovellus teki siitä samaan aikaan C-koodia. Kun sovellusta vielä käytettiin robotin ohjaamiseen, kokonaisuus oli kyllä toimiva. Mutta kaikkiaan kallis. (Oma innostukseni kohdistuu nimenomaan  Arduinoon sen edullisen hinnan vuoksi.)















Paras juttu messuilla, osa 1

OhBot -robotti messujen Bett Futures -osastolla oli hieno! Robotti,

  • joka käyttää Arduinoa
  • jota kehitetään joukkorahoituksella
  • on edullinen ja innostava
  • työllistää edutech-alan kehittäjiä 


Myös 3D-tulostimia messuilla oli paljon. Silmiin pisti se, että kuvan mukaisia pieniä tietokoneohjattuja jyrsimiä ja leikkureita myydään tuoilla edelleen - kuten myytiin jo 1990-luvullakin. Suomeen / Suomen kouluihin ne eivät ole juurikaan saapuneet. Syynä lienee se, että meillä ei ole oppiaoinetta, jonka sisään ne luontevasti mahtuisivat. Meillä on käsityötä ja kuvataidetta, muytta esimerkiksi teknologiakasvatusta omana oppiaineenaan, designista puhumattakaan. Pitäisikö olla, voitte arvata mitä mieltä olen.


Ultimakerilla oli todella vaikuttava osasto kaikesta siitä, mitä uusi teknologia, pedagogiikka ja yhteisöllisyys voivat yhdessä saada aikaan


Oppimisympäristöjä
oli PALJON, jopa niin paljon, että jäin miettimään miten niiden kaikkiejn kehittäjät ajattelvaat muuttavansa kehittämisen liiketoiminnaksi. Kehittäminen joka tapauksessa vie asiaa eteenpäin, vaikka kaikki eivät ehkä jääkään eloon.

#FAIL!

Oppimisympäristö-scenessä oli selkeästi näkyvissä brittiläis-jenkkiläinen arvostelu, ranking, monitorointi, tracking, raportointi - ajattelu. Itselleni oppimisen edistäminen on ykkösasia ja noilla voi varmastikin tukea sitä. Järjestys vain on väärinpäin - oppijan omaa oppimisprosessia, itsesäätelykyä ja minäpystyvyyden kehittymistä ei edistetä ulkopuolisella valvonnalla.
Yhden oppimisympäristön osastolta tämäkin. Intohimo on itselleni aivan ykkösasia, mutta jäin tässä miettimään. Intohimo opettaa on aika pelottava asia. Intohimo oppimiseen sen sijaan on mahtavaa, varsinkin intohimo toisen oppimisen auttamiseen ja mahdollistamiseen. Opettaminenkin on ihan ok, silloin  kun tarkoituksena on nimenomaan se oppiminen ;)

Highligth

Googlen osasto oli yksi oman messukäyntini tärkeistä paikoista ja tässä se ensimmäisen kerran ilmestyi näkyviin.
Pääsin esittämään pari tärkeää kysymystä suoraan Classroomin jenkkiläiselle kehittäjätiimille. Useamman opettajan mahdollistaminen samalle kurssille on kehityslistan kärjessä ja tulossa. Sen sijaan toinen asiani - kokonaisen kurssin kopioiminen - ei ole tulkossa ainakaan ihan näillä hetkillä.


Instagram-kuvana tämä on nurinpäin. Yksi ihan perusohjelma meni esittelyn kautta melkein ostopäätökseen - MindView 6. Mindmap-ohjelma, joka tekee samalla todella tyylikästä Word- dokumenttia ja PP-esitystä. Aikajankaimn syntyy tosi näppärästi. Ja yhteistyöstäminen onnistuu reaaliajassa.

Paras juttu messuilla, osa 2


Raspberry Pi oli näkyvästi esillä. Innostuin siitä uudelleen! Kuvassa on kyseessä ilmapallojen räjäyttäminen Raspin avulla, niin että samalla opitaan mm. vastuksen ominaisuuksia ja transistorin käyttämistä kytkimenä.
Britit pyyhkivät meistä ohi molemmilta puolilta kyvyssään tejdä arkisia opetusjuttuja, joissa yhdistellään pieniöä asioita oppimisyta edistäviksi ja haskoiksi kokonaisuuksiksi. Valitettavasti, meidän kannaltamme, tämä on ollut näin 80-luvulta asti minun kokemukseni mukaan. Ja todennäköisesti paljon kauemminkin.  Aina ei tarvita mitään ihmeellistä, vaan pienten juttujen liittämistä pedagogisesti yhteen.

Mainitsemisen arvoisia ovat Astro Pi, joka sai Luttisen Harrin innostumaan todella kovasti (että skidinä voi saada omaa koodia avaruuteen!)  ja Sonic Pi, jota Carrie Anne Philbin Raspberry Org:sta alla esittelee.























Grok Learning on kiinnostava nettiympäristö ohjelmoinnin opiskelemiseen. Idesana on tarjota 4 eritasoista kurssia, joista jokainen 0n 5 viikon mittainen ja edetä tuon kautta aivan alkeista graafisen Blockly-ohjelmoinnin kautta Python-ohjelmointiin itseohjaavassa nettiympäristössä.

Vähän itse kokeilin eilen, ja ympäristön antama palaute oli kyllä toimivaa ja hyvää. Palvelu on kaupallinen ja maksaa 20€ / opp / vuosi. Ehkä liikaa monelle koululle, mutta kerhoille tai itseopiskeluun voi olla joillekin sopiva?
Tämä antaa uskoa myös siihen, että jotkut palvelut voisivat olla maksullisia, maksaa sen sitten oppija tai koulu.
Lisäarvo maksuttomiin palveluihin verrattuna on vielä tutkimatta.


Pääte ja virta-verkko hubi 24V
Kaikenlaisia härveleitä oli myynnissä, esimerkiksi kaukoidän edustajien myymiä kosketusnäyttöjä jne.



Itseäni kiinnosti kahden firman yhteistyö: toinen valmisti kouluille led-valaistuksia, aurinkosähkö-akku -virtajärjestelmiä ja 24V jännitteellä toimivia palvelin-pääte-verkko-järjestelmiä. Sähkön säästäminen ei ole mikään merkityksetön asia!


Yhteistyöfirma valmisti mielenkiintoisia modulaarisia kalusteita, joissa hyödynnettiin toisen firman 24V-teknologiaa. Ohessa oleva mobiililatausasema toimi yhdellä latauksella norm,aalikäytössä muistaakseni  neljä päivää!
Latauspöytä
24V palvelin
palapelimekanismilla
kiinnittyvä modulaarinen pöytä
.
Yksinkertainen seisomapöytä,
tavallisen pöydän päälle
Pöytä upotettavilla näytöillä,
päätteet pöydän sisällä



Tässä oli mielenkiintoinen dokumenttikamera: 8Mp kennolla ja kuvanlaatu oli ällistyttävä. Hintaa oli £350 ja omalla kosketusnäytöällä/tietokoneella varustettuna n.£600.

Esimerkiksi biologiassa tällaisella pääsisi aivan toiseen tarkkuuteen kuin perinteisemmillä dokkareilla. En osaa arvioida todellista käyttöarvoa, mutta bang for the buck oli kyllä kohdallaan




Ihan viittä vaille kuusi törmäsin osastolle, jolla myytiin
a) teräväkärkisiä kosketusnäyttökyniä (ei kuvaa valitettavasti) - ostin sellaisen pojalleni ja
b) 30-40 punnan Hue-kameroita. Sellaisen ostin tytöilleni, animaatioiden tekemistä varten. Kokeilematta vielä...


Perjantai 23.1.

Perjantainakin koko Nurmijärven porukka saatiin liikkeelle heti aamuyhdeksältä. Hyvää tsemppiä!



Tässä vaiheessa, heti aamulla, päätin että kävelen vähemmän ja istun enemmän luennoilla. No, toteutui se osittain.


 Paljon oli muitakin menossa heti aamukymmeneltä.
Päivän ohjelman aloitti Vicki Phillips Melida ja Bill Gatesin säätiöstä. Voi olla, että kuuntelin huonosti, mutta sen verran löperöä hengennostatusläppää se minusta oli, että lähdin kävelemään. Vaikka ei pitänyt kävellä :)
Samalla Bett-areenalla eli suurimmalla esiintymislavalla oli esitys myös jo aiemmin mainitsemastani Astro Pi -hankkeesta. Se jäi mieleen, että tällaista pitäisi saada Suomeenkin. Ollaan oikeasti ihan surjkeita ottamaan koulun ulkopuolta tulevua juttuja osaksi koulun arkitoimintaa. Ne eivät ole mikään mauste tai varsinkaan häiriö. Ne ovat oikeaa elämää ja niiden myötä (erilaisten, liikuntaa, tekniikkaa, taidetta, musiikkia, businesta, vaikka mitä...) saataisiin intoa ja liekkiä syttymään useampien mieliin.

Ei koulu ole mitään puurtamista, se on hehkuvia poskia ja tekemisen iloa. Ja sen tueksi sinnikästä ponnistelua, mutta tässä järjestyksessä.

If it isn't fun, we are not interested!  





I've seen the Ligth!

Josain vaiheessa iltapäivää alkoi olla jo paukut lopussa, mutta onneksi tapasin kolme suomalaista naista, jotka vetivät minut mukaan imuunsa.
Jäin sitten odottelemaan myös Sir Ken Roboinsonia, joka oli perjantain iltapäivän lopettaja. Jono kirjojen signeeraukseen oli pitkä ja paikalla suorastaan rockstara-meininkiä.

Sir Ken oli juuri niin hyvä kuin YouTubessa tai TED-videoilla. Eli loistava, mutta en saanut uskonnllista kokemusta.


Paras juttu messuilla, osa 3

Ajatuksena jäi mieleen jo tviittaamanikin:

"Tehokoulu keskittyy tuloksiin, hyvä koulu kulttuuriin. Oppiminen tulee sen myötä." - Sir Ken Robinson

Sir Ken rakensi ajatuksena vertaukseen tehomaataloudesta, joka keskittyy lopputuotteeseen eli kasviin verrattuna ekologiseen tuotantoon, joka pitää huolta maaperän kunnosta - ja hyvin kasvava kasbvi tulee seurauksena itsestään. Pidän tästä ajatuksesta. Kasvaminen ja oppiminen ovat itsessään tärkeitä ja pyhiä asioita ihmisyydelle. Sen sijaan yritys määritellä "hyvä, suuri kasvi" johtaa helposti ylilannoitukseen jne. Millaiseen opetussuunnitelmaan tämä meidät johtaa - vai pois siitä?

Reppu jäi toisena päivän tyhjäksi.
Sir Ken Robinson ja ja tupa täynnä





Hyde Park

Lauantai 24.1.2015




Viimeinen matkpäivä ei enää vienyt messuille, vaan kävelemään Hyde Parkiin ja sen kautta Science Museumiin

Hyde Parkissa oli mahdollisuus kävellä 5 mailia
Gazan lasten nimissä. Valitettavasti en ehtinyt.

Google ohjasi kävelemään
kivaa reittiä.
Teollistumisen alkuaikaa


Googlen fillari

"The Hiiri" - se ensimmäinen

Matematiikkaa...

Babbagen differenssikone no 2 

Koneessa matkalla kotiin

Ja takaisin Suomessa!





















Tällaisia ajatuksia näin ensimmäisen työpäivän iltana, BETTin jälkeen.
Sanoisin, että sopii teknologisesti suuntautuneille, muille löytyy ehkä parempiakin vierailukohteita.

Nöyryyttä lisää käydä katsomassa, kuinka paljon kekseliäämmin ja yritteliäämmin muualla tätä teknologiakasvatusta tehdään. Sama ajatus jäi mieleen silloin 90-luvun lopullakin. Eli vielä riittää töitä ja opittavaa :)

1 kommentti:

  1. Kiitos, Mikko :-) Sharing is caring! Annoit monta juttua tsekattavaksi.

    IT-kouluttajat pistävät vauhtia kehitykseen Koodaus 2016 -kevätseminaarissa. Siellä on sullekin kivoja hommia tiedossa, jotka sopivat hyvin esille nostamiisi juttuihin tässä blogikirjoituksessa.

    VastaaPoista