lauantai 29. marraskuuta 2014

Pahwilma-viikko takana, yksilöllinen oppiminen edessä

Pahwilman ja pahvihelmen viikko


Pahwilman (pahviwilman) ja pahvihelmen viikkoa on vietetty monessa paikassa ja monella tavalla. Facebookissa osallistujia oli 295, kutsu tavoitti 1800. Twitterissä asia tavoitti myös suuren joukon ihmisiä. Lehtiinkin päästiin http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/251418-hairikoiko-ope-tunnilla-wilma-kampanja-kaantaa-roolit-nurin-kouluissa.

Oma saldo

Itselläni saldo on kuvanmukainen. Palautetta tuli aika vähän ja sitä piti pyytää. Se pistää miettimään, mistä tilanne johtuu. Ei löytynyt sopivaa kynää. Oli vaikea mennä laittamaan palautetta (usein esimiehen) silmien alla? Palautetta ei ole totuttu antamaan? Mietittävää jäi!

Palaute itsessään oli mairittelevaa. Myönnän suoraan, että hyvän palautteen toive parantaa omaa toimintaa - ainakin yritin vähentää liikaa puhetta ja lisätä kuuntelua.



Mitä viikolta jäi mieleen?


Oppimista ja oppitunteja voisi parantaa aika pienillä asioilla - lisäämällä eri osapuolien kjokemusten kuulemista, vuorovaikutusta ja siten osallisuuden kokemusta. Listaan tähän asioita, jotka nyt ovat nousseet mieleen:


Tavoitteet näkyville

Oppiminen on paljon mielekkäämpää, kun oppikokonaisuuden tavoitteet käydään selkeästi läpi. Onko tavoitteena tietojen osaaminen, taitojen saavuttaminen, joku tietty tuotos, tietty työtapa.
Jokainen opettaja tekee tätä enemmän tai vähemmän, mutta oppilaiden kertoman mukaan se ei ole kovinkaan selkeää ja yksiselitteistä kaikkien kurssien ja jokaisen tunnin alussa.

Sisällöt ja tehtävät näkyville

Mitä sisältöjä käsitellään ja mitä tehtäviä tehdään mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi?

Aikataulu ja rakenne näkyville

Millainen aikataulu kurssilla - tai tunnilla - on? Kuka siitä päättää ja miten sen seuranta määräytyy?

Työtavat

Millaisia työtapoja käytetään? 

Arvioinnin tavat näkyville

Kun tavoitteet, sisällöt, tehtävät, työtavat ovat selvillä käydään läpi arvioinnin periaatteet. 
  • Mitä arvioidaan? 
  • Kuka arvioi? 
  • Mitä varten arvioidaan? Siis 
    • assasment OF learning = oppimisen/opitun arviointi; 
    • assasment FOR learning = arviointi oppimisen edistäjänä; 
    • assasment AS learning = arviointi oppimisena, osana oppimista) 

Palaute normaaliksi osaksi oppituntia, kurssia, lukuvuotta

Monipuolisen arvioinnin ja palautteen merkitys oppimiselle on jo itsestään selvä osa oppimista ja koulun toimintaa.  
Kuinka tosissamme olemme olleet kiinnostuneita oppijan kokemuksesta, vaikka e kaikkein eniten määrää sitä, miten oppiminen tästä eteenpäin sujuu?Entä koulun toiminnan kehittäminen, opettajana, rehtorina, oppimisen fasilitaattorina toimimisen palaute ja arviointi?

Rita Keskitalo nosti esille hienoja ja monipuolisia näkökulmia blogitekstissään ”Saanko ope antaa sulle kehuja?”

Kannattaa katsoa, myös mitä löytyy Facebookin tapahtumasivulta ja Instagraminen ja Twitterin aihetunnisteesta #pahviwilma (30.11. en osannut laittaa linkkiä Instagramin aihetunnisteeseen. Jussi Linkola opetti, kun kommenteissa näkyy. Kiitos. Nyt Tagboard on upotettu tämän blogitekstin loppuun - tosin kommentteihin pääseminen vie sitten vähän lisää aikaa)

Yksilöllinen oppiminen?

Kun tuon edellä kuvatun mukaan pyrkii toimimaan, noussee jokaiselle mieleen se, miksi työtapojen, sisältöjen, tehtävien tai edes tavoitteiden pitäisi olla aina kaikille samat? Jos oppijoilta oikeasti kysytään kurssin alkaessa,

  • Mitä sinä tästä aiheesta jo osaat?
  • Mitä sinä tästä aiheesta haluat oppia ja tietää?
  • Millaisella työtavalla haluaisit työskennellä?
  • Kuinka paljon olet valmis panostamaan ja millaiseen arvosanaan tähtäät?
kuinka fiksua oikeasti on sitten roiskaista hyväkin opetussetti kohti kuviteltua mediaanioppilasta? 

Eiköhän muuteta työtavat niin oppijoilla kuin opettajilla, niillä fasilitaattoreilla, ja kokonaisilla kouluilla tähän päivään? Yksilölliseen oppimiseen, yhteiseen tekemiseen, aitoon kiinnostukseen toista ihmistä kohtaan.  


Ja ainakin itsellä 
palautteen pyytäminen sekä 
yksilöllisyyden, kokemuksellisuuden ja yhteisöllisyyden tutkimusretki jatkuu! 

  

4 kommenttia:

  1. Kiitos inspiroivasta kirjoituksesta. Instagramin selainversiolla ei voi hakea hashtageja, mutta on muita palveluja, joilla tämä onnistuu. Tässä yksi hyvä, joka hakee julkaisuja samalla hashtagilla monista sosiaalisen median palveluista: https://tagboard.com/pahviwilma/search

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jussi. Arvasin, että näin se joukkoistamalla ratkeaa. Juuri näin me opimme nykyään, entisiä oppimisen tapoja unhtamatta.

      Poista
  2. Upeaa miten koulu kehittyy! Oppimisen osalta sama trendi näkyy myös aikuiskoulutuksessa. Parhaimmillaanhan lapset ja vanhemmat voisivatkin yhdessä nauttia 'uudesta oppimisesta', jossa jokaiselle on tilaa ; )

    VastaaPoista
  3. Kiitos #pahviwilma ideasta! Kovasti tuntuu some-yhteisö innostuneen asiasta. Itsekin sitä kokeilin, tosin opettajien täydennyskouluttajana kyllä saan melko paljon palautetta muutoinkin. Osallistuin eilen verkon kautta Pirjo Vuoskosken väitöstilaisuuteen koskien opiskelijoiden työssäoppimisen arviointia. Siinä korostui ajatus, miten oppijan oma tietoisuus omasta oppimistavoitteista on tärkeä ja niiden täyttyminen on tärkeä osa sekä arviointi- että oppimisprosessia. Oppijoita tulisi ylipäätään kuunnella enemmän. http://www.ulapland.fi/news/Vaitos-Opiskelijan-tyossaoppimisen-arviointikokemuksessa-keskeista-on-tietoisuus-omista-intresseista-ja-niiden-tayttymisesta/cfdr41kw/f5b60afa-2697-42bd-a28d-1fb66d575fb8

    VastaaPoista