"Vapaavuoren Selkäranka-seminaari mietti Suomen teollisuuden suuntaa"- HS 16.1.2014
Wahlroos teki silppua hallituksesta ja suomalaisen työn kilpailukyvystä - HS 16.1.2014
Millainen on Suomen tulevaisuus, sitä tuntuvat nyt huolehtivan kaikki.
Suomi 31.12.2014 ver1
Suomessa alennettiin v. 2014 yritysten verokohtelua, jotta Suomeen saatiin lisää sijoituksia ja taloudellista toimeliaisuutta globaaleilla markkinoilla. Pelkkä verotuksen muutos ei riittänyt pääoman tuotto-odotusten nostamiseen. Siksi vähennettiin kaikenlaista yritystoimintaa rajoittavaa sääntelyä. Ympäristölainsäädäntöä mukautettiin nopealla tahdilla kansainvälisten markkinoiden liikeiden mukaan niin, että Suomi oli koko ajan houkutteleva yritystoiminnan kannalta Myös imagoetu oli huomattava, koska markkinat oppivat odottamaan Suomelta jatkuvasti pääoman tuottavuuden kannalta tarpeellisia päätöksiä. Lisäksi työvoimamarkkinoiden oli muututtuva joustavammiksi. Sen vuoksi työehtosopimuksista luovuttiin ja niistä siirryttiin sopimaan kokonaan paikallisesti. Irtisanomissuoja sopeutettiin kilpailijamaiden tasoon nähden kilpailukykyiseksi.
Vuoden 2014 loppuun mennessä Suomesta saatiin monta merkittävää investointia käyntiin ja lisää oli tulossa seuraaville vuosille. Suomi nousi vuodessa varteenotettavaksi kilpailijaksi nopeasti käynnistettävän tuotannoillisen touiminnan mallimaana.
Suomalaisten elämä muuttui vuoden aikana paljon. Työllisyys nousi ja työttömyys käytännössä katosi kokonaan. Tähän johti kaksi tekijää. Ensimmäiseksi työpaikkojen määrä Suomessa kasvoi nopeasti ja tuotannollisissa tehtävissä oli työpaikkoja tarjolla runsaasti. Tämä muutos oli hämmästyttävän nopea, sillä, se käynnistyi pienistä yrityksistä ja näytti olevan laajenemassa suurempiin., kun investoinnit valmistuisivat 2015-2020. Toinen syy työttömyyden laskuun oli se, että julkisin varoin järjestettävästä työttömyysturvasta oli rakennemuutoksen kautta pakko luopua ja se korvattiin 1 kk muutosturvalla. Tätä pidettiin myös Suomen imagon kannalta hyvänä toimintana eli pakosta ei ollut lopulta syytä puhua.
Sama julkisten palvelujen supistaminen näkyi muuallakin. Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut sopeutettiin käytettävissä oleviin resursseihin ja ne pystyivät tarjoamaan vain kaikkein välttämättömimmän peruspalvelun. Palvelujen järjestämisessä siirryttiin lähes kokonaan yksityisten palvelun tuottajien käyttämiseen, mikä sekin lisäsi taloudellista toimeliaisuutta Suomessa ja teki helpommaksi palvelujen tason nopean sopeuttamisen julkisiin resursseihin.
Yksityinen palveluntuotanto lisääntyi myös moninkertaiseksi, koska ylemmät sosiaaliluokat siirtyivät käyttämään yksityisiä terveys- ja koulutuspalveluita.
Alueelliset ja sosiaaliluokkien väliset erot lisääntyivät hämmästyttävän nopeasti.
Kaikkiaan voi todeta, että tehdyt linjaukset toimivat hyvin ja päästiin kaikilta osin toivottuihin tuloksiin. Investointien määrä, pääoman tuottavuus ja työllisyysaste kasvoivat merkittävästi. Mietittäväksi jäi innovaatio- ja kehitystoiminnan huomattava siirtyminen muihin valtioihin. Merkillepantavaa oli myös järjestyshäiriöliden lisääntyminen, mikä vaatinee julkisten resurssien suuntaamista sosiaalipalveluista järjestyksenpitoon.
Suomi 31.12.2014 ver2
Free - Open - Share - Trust - FAST Suomi
Suomessa pohdittiin 2013-14 vaihteessa suuntaa, koska tilanne oli muodostunut valtion kannalta kestämättömäksi. Puhuttiin paljon ilosta ja intohimosta, mutta tarjotut keinot olivat pääosaksi perinteisiä investointien houkuttelevuutta lisääviä avauksia. Tämä suunta todettiin laajassa kansalaiskeskustelussa Suomen valtion kannalta kestämättömäksi - jos pääoman tuotto-odotuksia parannettaisiin yksipuolisesti, oltaisiin tilanteessa, jossa pääoma kyllä tuottaa, investoinnit vetävät, mutta kansalaisten hyvinvointi joutuu joustamaan kehittyvien maiden hyvinvoinnin tasolle. Tässä kehityksessä ei nähty sen enempää päätä kuin häntääkään - Suomen etu on suomalaisten eli täällä asuvien etu, ei se että globaalipääoma tuottaa eniten Suomessa, täällä asuvien hyvinvoinnin kustannuksella.
Laajalla poliittisella yksimielisyydellä päätettiin panostaa kehittämiseen, oppimiseen ja elämän laatuun. Ristiriitaiseksi tilanteen teki se, että ilman investointeja suuria teollisuuslaitoksia ja perustuotantoa ei Suomeen voitu saada ja työllisyyskehitys oli siksi erittäin uhkaava kuten myös huoltosuhde ja kuuluisa "julkisen sektorin kestävyysvaje".
Suomen suunnaksi päätettiin valita korkean tason tuote- ja palveluosaaminen, jonka avulla olisi mahdollista pärjätä tuomalla lisäarvoa kansainvälisissä verkostoissa ja muissa maissa tapahtuvaa tuotannolloista toimintaa hyödyntäen. Myös pienimuotoinen korkean osaamisen innovaatio- ja tuotantotoiminta valittiin yhdeksi kokeiltavaksi suunnaksi. Ylipäätään Suomessa päätettiin (paradoksaalisesti) luopua liiasta sääntelystä ja siirtyä kohti kokeilevaa, osaamista kehittävää yhteiskuntamallia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Pidettiin mahdollisena, että tämä saattaisi tuottaa myös suuremman mittaluokan investointeja Suomeen, mutta sitä ei pidetty minään lähtökohtana. Näin kävikin, sillä biotekniikan, clena techin, mobiiliteknologian ja peliteollisuuden sektoreilla Suomen ilmapiiriä, infrastruktuuria ja turvallisuutta arvostettiin korkeimmalle koko maailmassa.
Jo vuoden aikana oli havaittavissa yhä kasvava osaamisen, jakamisen ja yhteistyön kierre. Suomi lunasti uudelleen paikkansa innovatiivisena oppimisen mallimaana. On nähtävissä, että jonkinasteista materiaalisen hyvinvoinnin laskua tämä kehitys tuotti ja tuottaa jatkossakin. Toisaalta on nähtävissä, että tämä kehitys on muidenkin maiden edessä joka tapauksessa resurssiniukkuden ja muiden nympäristötekijöliden kehittymisen myötä. Tässä mielessä muuhun kuin materiaalisen kulutuksen lisäämiseen perustuva "suomalainen yhteiskunta"* on sekä taloudellisesti vakaa että hyvinvointia tuottavqa pitkällä tähtäimellä. *rekisteröity tavaramerkki
Suomi näyttää nyt 31.12.2014 erittäin toiveikkaalta, hyvinvoivalta ja iloa täynnäolevalta maalta, jossa hyvinvointi jakaantuu tasaisesti ja kaikkien panos yhteoiskunnan hyväksi, yksilön omat intohimot huomioiden toteutuu parhaiten maailmassa. Tämän onnistumisen Suomi jakaa vielä PISA-menestystäkin innokkaammin kaikkien halukkaiden kanssa.
Tämä on uusi alku.
Suomessa pohdittiin 2013-14 vaihteessa suuntaa, koska tilanne oli muodostunut valtion kannalta kestämättömäksi. Puhuttiin paljon ilosta ja intohimosta, mutta tarjotut keinot olivat pääosaksi perinteisiä investointien houkuttelevuutta lisääviä avauksia. Tämä suunta todettiin laajassa kansalaiskeskustelussa Suomen valtion kannalta kestämättömäksi - jos pääoman tuotto-odotuksia parannettaisiin yksipuolisesti, oltaisiin tilanteessa, jossa pääoma kyllä tuottaa, investoinnit vetävät, mutta kansalaisten hyvinvointi joutuu joustamaan kehittyvien maiden hyvinvoinnin tasolle. Tässä kehityksessä ei nähty sen enempää päätä kuin häntääkään - Suomen etu on suomalaisten eli täällä asuvien etu, ei se että globaalipääoma tuottaa eniten Suomessa, täällä asuvien hyvinvoinnin kustannuksella.
Laajalla poliittisella yksimielisyydellä päätettiin panostaa kehittämiseen, oppimiseen ja elämän laatuun. Ristiriitaiseksi tilanteen teki se, että ilman investointeja suuria teollisuuslaitoksia ja perustuotantoa ei Suomeen voitu saada ja työllisyyskehitys oli siksi erittäin uhkaava kuten myös huoltosuhde ja kuuluisa "julkisen sektorin kestävyysvaje".
Suomen suunnaksi päätettiin valita korkean tason tuote- ja palveluosaaminen, jonka avulla olisi mahdollista pärjätä tuomalla lisäarvoa kansainvälisissä verkostoissa ja muissa maissa tapahtuvaa tuotannolloista toimintaa hyödyntäen. Myös pienimuotoinen korkean osaamisen innovaatio- ja tuotantotoiminta valittiin yhdeksi kokeiltavaksi suunnaksi. Ylipäätään Suomessa päätettiin (paradoksaalisesti) luopua liiasta sääntelystä ja siirtyä kohti kokeilevaa, osaamista kehittävää yhteiskuntamallia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Pidettiin mahdollisena, että tämä saattaisi tuottaa myös suuremman mittaluokan investointeja Suomeen, mutta sitä ei pidetty minään lähtökohtana. Näin kävikin, sillä biotekniikan, clena techin, mobiiliteknologian ja peliteollisuuden sektoreilla Suomen ilmapiiriä, infrastruktuuria ja turvallisuutta arvostettiin korkeimmalle koko maailmassa.
Jo vuoden aikana oli havaittavissa yhä kasvava osaamisen, jakamisen ja yhteistyön kierre. Suomi lunasti uudelleen paikkansa innovatiivisena oppimisen mallimaana. On nähtävissä, että jonkinasteista materiaalisen hyvinvoinnin laskua tämä kehitys tuotti ja tuottaa jatkossakin. Toisaalta on nähtävissä, että tämä kehitys on muidenkin maiden edessä joka tapauksessa resurssiniukkuden ja muiden nympäristötekijöliden kehittymisen myötä. Tässä mielessä muuhun kuin materiaalisen kulutuksen lisäämiseen perustuva "suomalainen yhteiskunta"* on sekä taloudellisesti vakaa että hyvinvointia tuottavqa pitkällä tähtäimellä. *rekisteröity tavaramerkki
Suomi näyttää nyt 31.12.2014 erittäin toiveikkaalta, hyvinvoivalta ja iloa täynnäolevalta maalta, jossa hyvinvointi jakaantuu tasaisesti ja kaikkien panos yhteoiskunnan hyväksi, yksilön omat intohimot huomioiden toteutuu parhaiten maailmassa. Tämän onnistumisen Suomi jakaa vielä PISA-menestystäkin innokkaammin kaikkien halukkaiden kanssa.
Tämä on uusi alku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti