lauantai 17. elokuuta 2013

Miksi koulun maailma on muutoksessa, jota ei voi pysäyttää?

Toiminnot: 

Milloin olet viimeisen 10 vuoden aikana kuullut sankaritarinan yrityksestä, jonka menestyksen kerrotaan perustuvan loistavaan organisaatioon?

N. 1850 Suomi

http://www.lapua.fi/historiaa/Raivaus.jpg
Mies kävelee pellolla ja katselee, kuinka vilja  kasvaa. Juuri nyt kasvaa, aina ei kasva. 10 km päähän on rakennettu tehdas, johon pitää saada työntekijöitä aamulla klo 7.00. Tehtaan on perustanut ulkomailta tullut rikas, innostunut mies. (Tuohon aikaan aina mies? Tämä mies näyttäytyy kyläläisille hyväntekijänä, joka perustaa koulun ja tuo terveyssisaren. Varmaan onkin hyväntekijä, mutta nuo elintason osoittimet ovat välttämättömiä tehtaalle. Samoin kuin seuratoiminta, yhteisöllisyys jne.)

Jotta tehdas pyörii, tarvitaan ihmisiä. Työntekijöiden pitää tulla ajallaan, ymmärtää säännöt ja noudattaa ohjeita luotettavasti. Nämä ominaisuudet saadaan ihmiselle parhaiten perustamalla koulu - jokainen oppii tietyt tarpeelliset tiedot ja taidot, tulee ajallaan ja tekee tarkasti sen mitä määrätään. Parhaiten pärjäävät erotellaan jatkamaan tällä tiellä ja heistä saadaan tehtaaseen mestareita - parhaita osaamaan, tottelemaan ja määräämään.

2013 Suomi

Urban Exploration: Pianofabriken, Telefonplan
http://www.flickr.com/photos/pellesten/
Attribution
 
Some rights reserved
Ubiquitous PublishingIhmiset osaavat paljon, enemmän kuin koskaan. Syrjäytyvä nuori on huikeasti osaavampi ja tietävämpi kuin esi-isänsä  1850. Ongelma on, että se tieto ei riitä takaamaan innostavaa tulevaisuutta. Mikään koulututkinto ei takaa työpaikkaa. Tehtaat hiljenevät yksi kerrallaan. Raha vaihtaa maata mikrosekunneissa ja raha haluaa aina parhaan tuoton. Siksi nuorelle sanotaan, että hänen pitää tyytyä pienempään palkkaan  - työ on liian kallista Suomessa - ja tehdä vaatimattomampiakin töitä. Ehkä, mutta kuka haluaa maksaa palkkaa käpyjen keräämisestä ja kuka haluaa kerätä käpyjä? Ja millä ne pienetkin palkat maksetaan. Ja ettei ihan trollaamiseksi mene, niin sama pätee koko palvelusektoriin, ilman taustalla olevaa globaalimarkkinoille suuntautuvaa tuotantoa.

2013 Aasia ja Afrikka

Conservation agriculture field.jpg
http://www.flickr.com/photos/chezpim/
AttributionNoncommercialNo Derivative Works
 
Some rights reserved
Mies kävelee pellolla ja katselee, kun vilja kasvaa. Juuri nyt kasvaa... Näillä alueilla eletään teollistumisen aikaa. Tehtaita rakennetaan ja ihmisiä koulutetaan tehtaisiin täyttämään ennalta määrätty paikkansa. Toki noissa maissa eletään samaan aikaan myös sitä samaa jälkiteollista ubiikkia informaatioyhteiskuntaa kuin Suomessakin 

Millainen koulu tarvitaan Suomessa 2013?

Se Afrikan ja Aasian koulu voidaan ilman muuta kopioida Suomen PISA-koulusta, siitä saa heille hyvän mallin. Riittääkö ja sopiiko se sama Suomeen tänään ja huomenna? Mitä koulussamme on ehdottomasti säilytettävää? Mitä uutta tarvitaan tai on jo tulossa, joko kouluun tai sen ulkopuolelle?

Koulun historiallis-institutionaalinen perusluonne?

Alla Simolan määrittelemänä koulun perusluonne, sellaisena miksi se on muotoutunut
  • pakollisuus
  • joukkomuotoisuus
  • lajitteluvelvollisuus  (Simola, H. (1995). Paljon vartijat. Helsingin yliopisto.)

Koulun reunaehdoista

Martti Hellströn on todella syvällisesti ja ansiokkaasti selventänyt kouluinstituution historiallisia ja yhteiskunnallisia reunaehtoja, joista omavaltaisesti poimin alle muutaman
  • Koulussa opetetaan pakolla, opetettavaksi on valittava vain arvokas ja tosi.
  • Opettajan on hallittava kokonaisuus ja tiedettävä, mitä tekee, vaikkei tiedäkään. 
  • Koulu on aina massaluonteinen. 
  • Monien kansainvälisten vertailujen perusteella suomalainen koululaitos on länsimaisen sivilisaatiokehityksen huipulla(Hellström, M. (2012). Koulun pirulliset dilemmat. http://pedagogiikkaa.blogspot.fi/2012/06/koulun-pirulliset-dilemmat.html)

Luokkahuone-, mobiili- vai saumaton oppiminen

Pari päivää sitten Facebookissa käytiin yksi keskustelu monista koskien mobiilin vaikutusta kouluoppimisen luonteeseen 
  • Keskustelussa vedetään aika usein esiin ääripäät, kun puhutaan TVT:n käytöstä opetuksessa.
  • Liikkuva teknologia ja reaaliaikaiset yhteydet mahdollistavat sen, että oppiminen voi tapahtua koulun seinien ulkopuolella. 
  • Oppimisprosessi voi silti olla yhteinen. 
  • Tehdään erikseen, palataan yhteen, keskustellaan tuotoksista jne. Osaava TVT:n käyttö antaa lisää välineitä erityyppiselle oppimiselle ja erilaisille oppijoille (Riku Alkio
  • Saumattomassa oppimisessa eri vaiheet (yksilö, pienryhmä, ryhmä), kontekstit, laitteet ym. rakennetaan pedagogiseksi jatkumoksi. (Jari Laru
(Facebook-keskustelu 14.8.2013 ryhmässä "Tieto-ja viestintätekniikka opetuksessa") 


Ajatuksia ja kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus

  • Teollinen yhteiskunta ja tarve sen koululle on mennyttä

    • afrikkalainen tekee työsi 100 kertaa halvemmalla
    • vaikka tehostat työtehosi kolminkertaiseksi, olet silti 30 kertaa liian kallis
    • toivottavasti emme joudu taantumaan niin paljon, että voimme hintakilpailla teollistuvien yhteiskuntien kanssa!

  • Mihin tarvitaan nykyään koulun luokittelutehtävää

    • kun mikään luokittelussa pärjääminen ei takaa hyvää työpaikkaa
    • ei ole kai kovin selvää näyttöä, että luokittelu tuottaisi kuhunkin tehtävään parhaiten soveltuvia tekijöitä 

  • Mikä on niin tärkeää tietoa ja taitoa, että on varmistettava kaikkien osaaminen, vieläpä tietyssä iässä

    • kysymys, jota ei kovin paljon minusta pohdita

  • Miksi tätä koko konetta pyöritetään

    • Yhteiskunnan etu - päätän rajata sen Suomeksi - on, että jokainen on mahdollisimman tuottava tässä maailmanlaajuisessa kilpailussa
    • Yksilön etu on, että hän saavuttaa riippumattoman toimeentulon, kokee oppivansa hyödyllisiä asioita

  • Mitä koulussamme on sellaista, jota pitää suojella ja mikä en sellaista, joka on "vain" rakennetta

    • kun muutos on näin kiihkeän hallitsematonta, on vaikea ulottua pohtimaan sitä, mitä pitäisi oikeasti tehdä - mitä me olemme täällä tekemässä ja milloin olemme tehneet juuri sen asian hyvin
    • jos YT-neuvottelut, lomautukset, koulun lakkauttaminen odottavat nurkan takana, kolmen kuukauden tähtäin riittää - tehdään "tästä osastosta" niin hyvä kuin osataan, vaikka se kokonaisuuden kannalta olisi aivan toisarvoista 
    • koulussa suojeltavaa minulle ovat 
      • tasa-arvo ja ihmisarvo 
      • yhteisöllisyys 
      • yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja mahdollistaminen 
      • pyrkimys hyvyyteen ja kauneuteen 
    • ja koulussa olisi hyvä luoda puitteet
      • jokaisen yksilön omaehtoiselle, parhaalle mahdolliselle oppimiselle 
      • innostumiselle 
      • merkityksen löytämiselle ja luomiselle 
      • sille oivallukselle, että yhteisen oppimisen, ideoinnin ja toimimisen summa on paljon enemmän kuin osiensa summa


Kaiken kaikkiaan peruskoulussamme suojeltavaa ja säilytettävää on sen hieno ajatus ja ideaali. Jotta ne säilyvät pitää uskaltaa katsoa "oman osaston" toiminnan huippuorganisoinnin yli, siihen mihin pyrimme.

Palaan alkuun:
Milloin olet viimeisen 10 vuoden aikana kuullut sankaritarinan yrityksestä, jonka menestyksen kerrotaan perustuvan loistavaan organisaatioon? 
Vaihtoehdot taitavat olla 

  • Hypätä jonkun Steve Jobs -tyyppisen gurun kelkkaan ja toivoa välttyvänsä äkkikuolemalta 
  • Hioa sitä organisaatiota omalla osastolla - yksi kehittää etuvaloja, toinen takajarruja. Toimii, jos etuvaloista ei tule niin isoja, että takapyörät nousevat ilmaan. Ja silti afrikkalaiset tekevät sen halvemmalla.
  • Paras vaihtoehto taitaa kuitenkin olla: yhteinen ideoiminen, ajattelu, oppiminen ja tekeminen - jokaisella on lupa innostua ja olla oma itsensä

2 kommenttia:

  1. Paljon asiaa. Oivalluksia. Otsikkoa en ymmärrä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi koulun maailma on muutoksessa, jota ei voi pysäyttää? Siksi, että maailma ympärillä on muuttunut. Koulun on muututtava. Siihen suuntaan, jonka hyvään pyrkivät, sivistyneet oppimisen ammttilaiset luovat. Tai suuntaan, jonka "maailma määrää", kun koulu jäi virkkaamaan omaa napanöyhtäänsä.

      Ihminen elää, jos ihminen oppii. Siksi koulu on maailman paras paikka, noin käsitteellisesti - ja niin kuin minä omavaltaisesti "koulun" määrittelen.

      Se, joka kantaa parasta asiaa maailmassa on niin suuressa vastuussa, että on oltava nöyrä kuuntelemaan kaikkia ja keskustelemaan kaikkien kanssa.

      Poista